Adressimme 'Alueen luonto ja arvokkaat maisema-alueet eivät kestä uutta 110 kV voimalinjan ilmajohtoa Vantaan Kiilasta Seutulan läpi Keimolaan – Parempi reitti tai maakaapeli on kestävä ratkaisu!' on kerännyt jo lähes 1500 allekirjoitusta, josta lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille!
Adressi luovutettiin Vantaan kaupunginvaltuustolle 23.2.2026 ja sen vastaanotti puheenjohtaja Sakari Rokkanen. Puolueiden ryhmäjohtajat olivat hyvin kiinnostuneita asiasta, ja olivat paneutuneet voimalinjahankkeeseen.
Valtuutetut Eve Rämö ja Otso Kivimäki tekivät valtuustoaloitteen, josta he itse totesivat: ”Teimme nyt aloitteen, jossa vaadimme, että Vantaa selvittää mahdollisuudet edellyttää maakaapelointia ja laajoja luontoselvityksiä. Pyydämme kaupunkia myös selvittämään vaihtoehtoisia linjauksia.”
Tämä valtuustoaloite sai heti 39 valtuutetun allekirjoitukset, ja se eteni saman tien kaupungin virkamiesten jatkokäsittelyyn.
Kuva: © Karel Havlik
Lue lisää:
Pronoro on länsivantaalaisten Kiilan ja Lapinkylän asukkaiden ryhmän ja Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistyksen perustama sivusto.
Sivuille on koottu tietoa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n suunnitelmasta rakentaa uusi 2 x 110 kV suurjännitteinen voimalinja pääosin ilmajohtona Aviapoliksesta Vantaanjoen sivuitse Kiilaan ja sieltä Lapinkylän kautta Keimolan sähköasemalle. Alueen asukkaat vaativat suunnitelmaan muutoksia – maakaapelointi ja/tai reittimuutos mahdollistaisi kestävän ratkaisun.
Vetoomus päättäjille on yhä allekirjoitettavissa osoitteessa adressi.com:
Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n hanke uhkaa toteutuessaan halkaista mm. Kivistön, Seutulan, Sotilaskorven, Lapinkylän ja Kiilan arvokkaat pelto-, luonto- ja kulttuurimaisemat jopa yli 80 metriä leveällä johtoalueella.
Suunniteltu reitti kulkee läpi asuinalueiden sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden pelto- ja jokilaaksoalueiden, ekologisten yhteyksien sekä tärkeän lintualueen ja muiden suojeltujen lajien elinympäristöjen halki kuten liito-orava sekä suojeltavien norojen päältä. Hanke uhkaa heikentää luonnon monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja alueen asumisviihtyvyyttä pysyvästi.
Asukkaat, viranomaiset ja järjestöt kritisoivat hankkeen valmistelua puutteellisesta vuorovaikutuksesta ja riittämättömistä ympäristövaikutusten selvityksistä. Aitoja toteutusvaihtoehtoja, kuten maakaapelointia ja reittimuutoksia, ei ole heidän mukaansa arvioitu avoimesti ja tasapuolisesti.
Hankkeelle on haettu lupia ilman kattavaa ympäristövaikutusten arviointia, vaikka hankkeen vaikutukset kohdistuvat valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen ja herkkään jokilaaksoon. Hanketta perustellaan voimakkaasti yli 30 vuotta vanhalla yleiskaavalla. Alkuperäisen kaavan valmistumisen jälkeen Vantaa on muuttunut voimakkaasti, ja alueen ja ympäristön merkitys on saanut aivan uudet mittasuhteet ja arvon.
Tavoitteenamme on löytää kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu, joka turvaa tarvittavan sähkösiirron tarpeet ilman kohtuuttomia haittoja ihmisille ja ympäristölle.
Nettisivumme ovat saaneet nimensä suunnitellun voimalinjareitin alueelta löytyneiden suojeltujen norojen mukaan. Näitä kohteita Vantaan Energia Sähköverkot Oy ei ole maininnut teettämässään ympäristöselvityksessä lainkaan, vaikka ne löytyvät vuonna 2024 Vantaan kaupungin teettämästä noroselvityksestä.
Norojen puuttuminen ympäristöselvityksestä osoittaa sen huolimattoman ja välinpitämättömän laatimisen. Näin ollen Pronoro on luonteva nimi hankkeellemme. Olemme löytäneet useita ja laajoja puutteita, joiden perusteella esitämme adressissa olevat vetoomukset.
Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n Aviapolis -Keimola 110kV voimajohtohankkeesta ovat antaneet lausunnon:
- Suomen luonnonsuojeluliitto, Vantaan yhdistys 10.12.2025
- Vantaan kaupunginhallitus 07.10.2025
- Tringa ry (Uudenmaan lintuharrastajien yhdistys) 06.10.2025
> Tringa ry:n lausuntoon lisätietona Birdlife-lehden nro 3/2025, s. 22
- Vantaan kaupunginmuseo 20.08.2025
Asukkaiden vetoomus Vantaan kaupungin yleiskaavapäällikölle 25.6.2025
Vantaan Energia Sähköverkko Oy:n suunnittelema Aviapolis–Keimola 110 kV -voimalinja sijoittuu alueelle, joka kuuluu ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitykseen (VAMA 2021). Nämä alueet on tunnistettu kansallisesti merkittäviksi niiden historiallisten, kulttuuristen ja maisemallisten arvojen perusteella.
VAMA-alueet edustavat perinteistä suomalaista viljely- ja jokilaakson maisemaa, jossa avoimet pellot, vanhat kylärakenteet, historialliset tielinjat ja perinnemaisemat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Aviapolis–Keimola-reitin varrella tällaisia arvoja esiintyy erityisesti Seutulan, Kiilan ja Vantaanjokilaakson alueilla.
Norot eli pienet luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset valumauomat ovat Suomen vesilaissa suojeltuja elinympäristöjä. Tärkein ero puroon on se, että noro jää kuivilleen säännöllisesti.
Niiden muuttaminen, täyttäminen, kuivattaminen tai heikentäminen on rajoitettua vesilain ja luonnonsuojelulainsäädännön perusteella. Norot ovat tärkeitä monille kasvi- ja eläinlajeille sekä osa laajempaa vesiekologista kokonaisuutta.
Voimajohtohanke ja hankkeen ympäristöselvitys eivät mainitse noroja lainkaan. Suunnitellun voimajohtoreitin varrella ja sen läheisyydessä sijaitsee useita noromaisia uomia ja pienvesikohteita, jotka ovat herkkiä rakentamisen, puuston raivauksen ja maansiirron vaikutuksille. Alueen asukkaat ja luonnonsuojelujärjestöjen ovat tehneet töitä norojen huomioimisen puolesta.
BirdLife Suomen Uudenmaan järjestön Tringa Ry:n määrittämät MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet) ovat alueita, joilla esiintyy merkittäviä pesimä-, muutto- ja levähdysalueita linnustolle.
Ne perustuvat laajoihin linnustoselvityksiin ja tukevat kansallista ja EU:n lintudirektiivin mukaista luonnonsuojelua.
MAALI-alueiden tarkoituksena on turvata erityisesti taantuvien ja häiriöherkkien lintulajien elinympäristöt.
Suunnitellun voimajohdon reitillä sijaitsee MAALI-luokiteltuja pelto-, jokilaakso- ja kosteikkoalueita, jotka ovat tärkeitä monille peltolinnuille, muuttolinnuille ja petolinnuille. Näillä alueilla esiintyy useita lajeja, joiden kannat ovat valtakunnallisesti heikentyneet.
Liito-orava on Suomessa tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla sekä EU:n luontodirektiivin perusteella.
Suojelu koskee paitsi pesäpuita myös niitä metsäalueita ja kulkuyhteyksiä, joita laji tarvitsee elinpiirinsä säilyttämiseen.
Kuva:
liito-orava - Pteromys volans
Liito-orava kuusenrungolla
Copyright: Anna-Maija Sillanpää,
Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0