Ympäristöministeriön kirje

Ympäristöministeriö on 07.02.2017 lähettänyt kirjeen ”Liito-oravan ottaminen huomioon kaavoituksessa”

kunnille, maakuntien liitoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 

Kirjeen sävy on suhteellisen tiukka, ja siinä ympäristöministeriö muistuttaa liito-oravien suojelemiseksi tarkoitetun lain pakottavista määräyksistä. 

Kirjeestä voi helposti nostaa otsikkotasolla esille mm sen, että ”Liito-orava on tiukan suojelun piirissä”.  

Edelleen siellä painotetaan, että ”lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettävä. Tämä kielto on toimeenpantu LSL 49 §:ssä ja se on voimassa kaikkialla ilman erikseen tehtäviä viranomaispäätöksiä lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnista. Kielto koskee kaiken tyyppistä lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittävää, tai sitä heikentävää toimintaa.”

Kirjeessä otetaan myös kantaa mahdollisiin poikkeamismahdollisuuksiin kohdassa ”Poikkeamismahdollisuus suojelusäännöksistä”, jossa todetaan, että ”Tiukan suojelun järjestelmän kielloista on mahdollista poiketa vain luontodirektiivin 16 artiklan mukaisilla perusteilla. Näistä yksittäistapauksina myönnettävistä poikkeusluvista päättää LSL 49 § 3 momentin nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Poikkeamisen edellytykset on luontodirektiivin 16 artiklassa määritelty varsin ahtaasti. Ensinnäkin edellytetään, että kaksi ennakkoehtoa täyttyy: 

1) muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja

2) poikkeus ei haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tasoa.”

Ympäristöministeriö toteaa kirjeessään myöhemmin, että ”Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen valossa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskeva suojelu on tarkoitettu toteutettavaksi tiukasti.”

Kirjeen kohdassa "Lieventävät ja kompensoivat toimenpiteet" todetaan myös, että luontodirektiivissä ei mainita lieventäviä ja kompensoivia toimia lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskien.

Lisäselvityksissä näistä mainitaan muutamia poikkeuksia, jotka eivät kuitenkaan kumoa luontodirektiivien määräyksiä.

Lue Ympäristöministeriön kirje kokonaisuudessaan

Liito-orava ja Aviapolis–Keimola 110 kV -hanke

Vantaan kaupungin teettämä liito-oravaselvitys (laatija Ramboll) osoittaa, että suunnitellun voimajohtoreitin läheisyydessä esiintyy liito-oravan elinalueita ja liikkumisreittejä. Selvityksen ja kaupungin paikkatietoaineiston mukaan alueella on lajille soveltuvaa metsärakennetta sekä puustoisia elintärkeitä yhteyksiä, joita liito-orava käyttää ravinnonhankintaan ja liikkumiseen.

Ilmajohtohankkeen toteuttaminen edellyttäisi laajoja puuston raivauksia, jotka voivat katkaista liito-oravan ekologiset yhteydet ja heikentää sen elinympäristöä pysyvästi. Tämä vaarantaa lajille välttämättömät kulkureitit ja voi johtaa suojeltujen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen toiminnalliseen heikentymiseen.

EU-lainsäädännön ja kansallisen luonnonsuojelulain mukaan hanketta ei saa toteuttaa tavalla, joka heikentää liito-oravan suojelutasoa. Poikkeusluvat ovat mahdollisia vain tilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole ja jos lajin suojelutaso ei vaarannu, mutta tässä hankkeessa ei ole poikkeuslupaa eikä vaihtoehtoisia reittejä ole aidosti tutkittu ja arvioitu riittävästi.

Hankkeen valmistelussa ei ole myöskään kattavasti tarkasteltu maakaapeloinnin tai reittimuutosten vaikutuksia liito-oravan elinolosuhteisiin, vaikka nämä vaihtoehdot voisivat merkittävästi vähentää haittoja.

Hankkeen toteuttaminen nykyisessä muodossa on ristiriidassa liito-oravan suojelutavoitteiden kanssa ja Vantaan kaupungin tulee varmistaa, että kaikki ratkaisut perustuvat ajantasaiseen selvitystietoon ja luonnonsuojelulainsäädäntöä noudattaen.

Adressimme tavoitteena on turvata liito-oravan elinympäristöt ja ekologiset yhteydet sekä varmistaa, että sähkönsiirto toteutetaan tavalla, joka ei vaaranna suojeltuja lajeja ja alueen luonnon monimuotoisuutta.

Alla Helsingin Sanomien julkaisema kartta (lähteet Vantaan kaupunki, Vantaan Energia) sekä Vantaan kaupungin Kaupunkikartta, joista näkyvät liito-oravan reitit sekä noron sijainti Lapinkylässä.